Henna Jula, Jani Purhonen & Pauli Tapola
Laajennettu työhuone / Extended Studio –– 14.7.–18.8.2012
XL Art Space, Vuorikatu 22, Helsinki.
Avoinna: ma–pe klo 12–20, la 12–18. / Open: Mon–Fri 12–20, Sat 12–18.
:
Laajennettu työhuone
Laajennettu työhuone -näyttely avaa niitä moninaisia prosesseja, joita taiteilija työssään hyödyntää. Mitä kaikkea vaaditaankaan ennen kuin taideteos on valmis esitettäväksi yleisön edessä? Valmiin teoksen eteen tehty ajatustyö ja siihen johtaneet prosessit ovat usein merkittävä osa teosta, mutta monesti katsojan tavoittamattomissa.
Prosessifilosofian mukaan kaikkein tärkeintä ja arvokkainta ei ole joksikin tuleminen vaan tulemiseen tähtäävät tapahtumaketjut. Matka on tärkeämpi kuin itse päämäärä.
Tässä näyttelyssä lähtökohtana on ollut ajatus residenssityöstä – prosessista, joka lähtee siitä, kun taiteilija vetäytyy omasta arjestaan muualle, uuteen tai toisenlaiseen ympäristöön työskentelemään. Kuvataideakatemian opiskelijat Henna Jula, Jani Purhonen ja Pauli Tapola ovat näyttelyä varten työskennelleet yhdessä Kuvataideakatemian Utön residenssissä. Vaikka paikka ja siellä vietetty aika olivat kaikille samoja, käynnistyi jokaisen tekeminen eri lähtökohdista ja toteutus tapahtui ja tapahtuu eri tekniikoilla. Samalla kolme eri prosessia yhdistyy näyttelyn muodossa, joka itsessäänkin on prosessi.
Residenssissä käynnistynyt liikkeelle lähtö ei lopu näyttelyyn, vaan jatkuu koko näyttelyn ajan muuttaen tarvittaessa sen ulkomuotoa. Taiteilijat sovittavat Utössä aloitetut työskentelytavat kaupunkiympäristöön ja työn jatkuessa he muokkaavat näyttelyä heijastamaan sen kehityskulkua.
Laajennettu työhuone -näyttely yhdistää näin Suomen kesän kaksi ääripäätä; kaukaisen, hiljaisen ja yksinäisen saaristoelämän sekä pääkaupungin urbaanin sykkeen kaikkine tapahtumineen.
Näyttelyn on kuratoinut Christine Langinauer.
Henna Jula (s. 1990) aloitti taideopintonsa Oriveden opistossa vuonna 2010. Tällä hetkellä Jula opiskelee kolmatta vuotta Kuvataideakatemiassa maalauksen osastolla. Vuonna 2012 hän voitti teoksellaan Organic relationship Nuoren kuvataiteen kilpailun - Art of Baswaren. Viime aikoina hän on käsitellyt maalauksissaan luontoa, luonnollisuutta ja maisemaa. Useimmiten teemojen työstäminen alkaa luonnossa maiseman havainnoimisella. Teoksen lähtökohtana saattaa olla vaikkapa tilanne tai paikka, kuten Utö. Teemojen lisäksi Julalle on tärkeää itse tekoprosessi, maalaaminen, joka vie alkuperäisiä ajatuksia eteenpäin – aiheet kehittyvät myös maalatessa.
Näyttelyssä esillä oleva teos Maisema (2012) on eräänlaineen kollaasi tai vaikutelma Utöstä. Lähtökohtana on toiminut akvarellit, joita Jula Utön residenssin aikana maalasi ympäröivästä luonnosta ja maisemista. Maisema on keskeneräinen teos, aivan kuten luontokin, joka ei ole koskaan valmis vaan jatkuvassa prosessissa.
Jani Purhonen (s. 1982) on viidennen vuoden opiskelija Kuvataideakatemian tila-aikataiteiden osastolla. Työskentelyssään hän käsittelee ihmisen kohtaloa nykymaailman informaatiotulvassa erilaisten materiaalikokeilujen avulla, joiden kautta herkkyydet ja heikkoudet tulevat ilmi. Tänä kesänä Purhosen teoksia voi nähdä myös ryhmänäyttelyissä Palaksen taidepolulla Hyvinkäällä ja Turun Koroistenniemellä. Lisätietoja Purhosen töitä löytyy täältä: http://db.tt/EvW2YWb
Print lab -teos (2012) koostuu kolmelle mikrofilmille jaetun punaisen, vihreän ja sinisen värikanavan avulla valoitetusta harmaasävykuvasta, jota sävyttää värilliset kalvot. Filmit kalvoineen on asetettu kolmeen diaprojektoriin, jotka heijastavat kuvan takaisin yhteen pisteeseen. Mikrofilmi on hienorakeista hopeafilmiä, jonka käyttö on yleistä pitkäaikaisessa arkistoinnissa vaihtoehtona paperille tai digitaalisille medioille ja jonka historia kulkee rinnakkain tavallisen valokuvan kehityksen kanssa. Sen varsinainen kulta-aika sijoittuu 1920-luvulle, jolloin se otettiin päivittäiseen käyttöön mm. uutistenlukulaitteissa. Teoksessaan Purhonen yhdistää tämän utopistisen tallennusformaatin tämän päivän informaatioviidakkoon henkilökohtaisen maiseman kautta.
Pauli Tapola (s. 1982) opiskelee kolmatta vuotta Kuvataideakatemian maalauksen osastolla. Taiteilijana hän näkee itsensä flanöörinä ja vakavana leikkijänä. Kiinnostuksen
kohteina on maailman lisäksi todellisuus ja asioiden yhteydet. Taiteilijana hän työskentelyllään osallistuu maailman tapahtumiseen. Tapolan leikin keskiössä on usein identiteettejä kehystävät teknologiat, käytännöt ja välineet. Leikin kaksoismerkitys yhtäältä todellisuuden mekanismien simulaationa ja toisaalta itseensä viittaavana ja itsetarkoituksellisena läsnäolona ja siitä kumpuvan konkreettisen merkitysten ilona ja intona toimii hänelle jatkumona, jolla vertikaalinen benjihyppy, eli luominen tapahtuu.
Videoteoksessaan Simppeli (2012) Tapola tarkastelee identiteetin ja totaliteetin, eron ja ykseyden välistä jännitettä saippuakuplien pintajännityksen luomassa hetkessä. Saippua toimii konkreettisena välittäjänä, joka tuottaa kuplille identiteetin ja erillisyyden (käytännöllisen illuusion) kokonaisuudesta. Tässä tanssissa on olemassaolon haurauden synnyttämää kauneutta, kaikille tuttua pyöreätä magiikkaa.
//
Extended Studio
The exhibition Extended Studio opens up processes that artists employ in their work. What happens and what is needed before the work is ready to be shown to an audience? The brainstorming and the processes leading up to a finished work are often an important part of the work, but the viewer has seldom access to them.
According to process philosophy being is thought of as becoming. The journey itself is more important than the destination.
The starting point for Extended Studio has been the idea of residency work. The process, that starts when the artist leaves his or her daily life and environment to work in a new or completely different one. Three students of the Finnish Academy of Fine Arts, Henna Jula, Jani Purhonen and Pauli Tapola have worked together at the Academy’s residency on the island of Utö, the most southern island of Finland. Even if the artists shared the same working conditions they all formed their work on entirely different bases and implemented different techniques. The exhibition, a process in itself, combines these three diverse lines of work.
What was started during the residency does not end with the exhibition taking place. Instead the process continues and in doing so it also changes the appearance of the exhibition when needed. Processes that started in Utö are being transferred by the artists to an urban milieu as the exhibition goes on. If necessary, the artists change the exhibition to reflect the progress.
In this way the Extended Studio exhibition combines the two extremes of Finnish summer; the remote, quiet and lonely life in the archipelago and the urban beat of Helsinki and all its happenings.
The exhibition has been curated by Christine Langinauer.
Henna Jula (b. 1990) started her art studies at Oriveden opisto in 2010. At the moment she is a third-year student at the Painting Department at the Finnish Academy of Fine Arts. In the spring of 2012 she won the Art of Basware art competition for young artists. Recently she has dealt with themes such as nature, natural and landscapes. Generally her work begins with observations of the surrounding nature. The starting point can be a situation or a place, like the Utö residency. In addition to the perceived subject itself the process of painting, serves as an important driving force that in developing the motif.
The work Maisema (Landscape, 2012) on display in the exhibition is a sort of collage or impression of Utö. During the residency Jula made aquarelle paintings based on her perceptions of the surroundings. These have formed the starting point for Maisema. The painting is unfinished, like nature itself, which is in a constant progress and never complete.
Jani Purhonen (b. 1982) studies at the Finnish Academy of Fine Arts’ Department of Time and Space for the fifth year. In his work he concentrates on the destiny of man in the information flood of today’s world. Purhonen experiments with different kinds of techniques to reveal vulnerability and weakness. This summer his work can also be seen in group exhibitions in Hyvinkää and Turku.
Print lab (2012) consists of a red, green and blue color channel divided into three microfilms exposed to a grey shaded picture, toned by colored film. The film is placed onto three slide projectors, which reflect the pictures back to one certain point. Microfilm is a medium commonly used in long-term archiving and preservation as an alternative to paper or digital media. The history of the microfilm goes side by side with the development of photography. In Print lab Purhonen combines this rather utopist format with the information jungle of today through a personal landscape.
Pauli Tapola (b. 1982) is a third year student at the Painting department of the Finnish Academy of Fine Arts. As an artist he sees himself as a flaneur and player with a serious mind. His interest lies in in the world, its reality and the way things are connected. Through his work he takes part in the course of events in the world. At the core of Tapola’s play are often identities and the technologies, conventions and means surrounding them.
In his video work Simppeli (Simple, 2012) Tapola reflects on identity and totality, distinction and unity through the passing moments on the surface tension of the soap bubbles. The soap works as a concrete mediator that generates identity for the bubbles and separates them from the whole. In this dance there is a beauty arisen from the fragility of existence.
- - -
